Torstai 21.4.2011

Tämän päivän takoitus oli lähinnä pakata ja kasata tarvikkeet, joita olen käyttänyt matkan aikana, kirjoittaa tätä blogia ja omia ajatuksia Saksan maalta. Tänään on tarkoitus käydä vielä mahdollisesti picnic-reissu lähelle luontoon. Perjantaille on tilattu autokyyti klo 7:00, ja sitä ennen kaikki pitää olla valmista. Lento lähtee klo 10:45 paikallista aikaa tai ainakin näin on ollut tarkoitus.

Jälkeen päin tuli muutoksia matkaan. Kävin tutustumassa luontopolkuun, joka oli mainio. Picnic-mahdollisuus peruuntui saksalaisen kaverin voidessa pahoin. Luonnossa näkyi kaloja kirkkaassa vedessä, ja paikalliset kävivät myös kahlaamassa samassa joessa.

 Kävin syömässä illalla kiirastortain vuoksi viimeisen päivällisen ennen huomista lähtöä. Tilasin hotellin ravintolassa kolmiosaisen menun, johon kuului mm. lammasta, viinä, weissbeeriä ja suklaamoussea. Olin saanut kotiin viemiseksi myös paikallisia weisswurst-makkaroita läheisestä lihateurastamolta.

Viimeinen ilta meni perinteisin menoin olutpuutarhassa enimmäkseen juoden. Tutustuin paikalliseen muusikkopariskuntaan Helmutiin ja Miriamiin, jotka olivat hyvin huumorintajuisia ja mukavia. Käytiin vielä viimeiseen asti P2-nimisessä yökerhossakin, joka on yksi rock-musiikkia soittava paikka. Illan päätteeksi oli hyvä käydä suolainen döner-kebap. Sattumalta taksikuski oli myös hevimusiikin ystävä. Hän ajoi suunnilleen yhtä lujaa kuin soitti hevirokkia. :) Hotellille saavuttua laitoin kellon soimaan, joka näytti 1h56min aikaa herätykseen.

Seuraavana aamuna kyyti odotti ajallaan kohti Münchenin lentokenttää takaisin Suomeen. 

Keskiviikko 20.5.2011

Tämän päivän teema oli käydä keskustassa pyörimässä ristiin rastiin, sekä ainakin syömässä saksassa turkkilainen döner-kebap kaikilla mausteilla. Lähdin matkaan hyvissä ajoin ennen puolta päivää. Sitä ennen tilasin taksikyydin myös perjantaille, joilloin lähden takaisin Helsinkiin. Otin siis taksin keskustaan lähelle kaikkia ruokapaikkoja. Aikani etsittyä löysin kunnollisen döner-kebapin Zeze nimisestä paikasta, jossa oli mahdollisuus syödä sisällä. 

Seuraavaksi tuli historiapiikki, joten lähdin kiertämään hieman museossa. Vaikka saksankieli ei ole olekaan hallussa, sain ihan tarpeeksi tietoa kuvien ja sanapäättelyn kautta. Suurimmaksi osaksi esillä oli keskiaikaista tavaraa, näkymää huoneista, kulttuurista, jossa uskonto näyttää olevan hyvin keskeinen asia.

Aikani pyörittyä lähdin takaisin ulkoilmaan kattelemaan keskustaa, puistoja ja rakennuksia. Päivällä oli lämpöä ainakin +20 astetta, joten shortsit ja t-paita varustuksella oli mukava kävellä. Rosenheimin keskutassa on pystejä, joista see currywurstia, tuoretta sämpylää erilaisilla täytteillä, virvokkeita, yms. pientä snackkia. Keskustan alueella on myös monta pienempää beergardenia, joiden välillä voi edetä kävellen tai pyöräillen eteen päin. Seikkailin keskustassa noin neljä tuntia, jonka jälkeen lähdin takaisin hotellille.

Illalla yllättäen tapahtui jälleen himo lähteä kiertämään, joten yksi kaksi taksi, ja maistelemaan currywustia, sekä isoja MASS-tuoppeja beergardeniin. Saksalaisillä on ainakin kolmea erilaista MASS-tuoppia, jois yksi on tavallinen, toisessa on sitruunaa lisätty makuun ja kolmannessa cola ja kirsikkaa. Kolmasvaihtoehto oli varsinkin hyvin erikoinen, koska juoma ei enää maistunut oluelta, vaan pitemmiki long drinkiltä. Currywurst oli mainio maustetun ketsuppikastikkeen ja ranskalaisten kanssa. Tapasin myös paikalisia, joiden kanssa tulin hyvin juttuun. Beergardenin jälkeen teki mieli käydä iltakahvilla Rizzissä, sekä uusi tulinen döner pikaruokaseinästä ennen hotelliin nukkumaan menoa.

Tiistai 19.4.2011

Aamupalan jälkeen kirjoitin pari korttia Suomeen. Kortit ja postimerkit maksoivat yhteensä 1,70€. Tein pienen kävelyretken lähiöön. Jokaisella saksalaisella lähialueella on oma pihapuutarha, joka näytti olevan oikeastaan kaikissa hyvin hoidettuna. Asuinalueen jälkeen löytyi näkymä vuoristoon. Lähistöllä on paljon uskonnollisia rakennuksia, sekä muutaman sadan metrin päässä ainakin kolme hotellia. Kävin katsomassa mm. Alpina-hotellia, jota tarkastelin myös suunnitellessani matkaa Saksaan.

Kävely matkan jälkeen lähdin jälleen kauppaan, josta ostin erilaisia salaattieineksiä, makkaroita kotiin viemisiksi, makkaroita myös purkitettuna, sekä juomaa kuumaan päivään. Kauppareissun jälkeen aika meni suurimmaksi osaksi levätessä.

Illalla oli taas meno päällä, kun Burger Kingin kautta tuli otettua matka kohti kaupungin keskustan olutpuutarhaa, jossa paikalliset kokoontuvat viettämään aikaa työpäivän jälkeen. Iso the mass 1,0l tuoppi maksoi 5,60€, josta riitti juomista hetkeksi. Yleensä paikalliset otettavat vain pari kolme 0,5l normaalikokoista tuoppia, ja tämän jälkeen lähtevät kotiin. Muutamalla paikallisella taisi olla kyllä huomenna ns. normipäivä.

Iltäkävely päättyi ravintola Rizziin, josta lähdettyä oltiin viimeiset asiakkaat. Rizzissä oli ulkona lämpövalot, joiden läheisyydessä pystyi olemaan ulkona myöhään iltaan asti. Terassin mentyä kiinni juomista pystyi vielä jatkamaan sisällä the loungessa, josta tuli hieman mieleen lost in translation elokuvasta tietynlainen tunnelma.

Maanantai 18.4.2011

Hyvin nukuttuani heräsin lintujen viserrykseen. Täällä on jo kesä! Lähdin ensin testaamaan saksalaisen aamupalan, johon kuului makkaroita, munia, kokkelia, erilaisia hedelmiä, juustoja, leikkeitä saksalaiseen malliin. Kahvi maistui yllättävän hyvältä ja samoin nektariinit aamupalan kanssa. 

Tässä hotellissa henkilökunta tulee sisään peräti kaksi kertaa aamupäivän aikana, joten ”Älä häiritse”-kyltti tulee ensimmäistä kertaa käyttöön. Aamupalan jälkeen levättyäni hieman lähdin paikalliseen Super-Markettiin, joka oli muutaman sadan metrin päässä. Real-nimisestä kaupasta löytyivät kodin tavarat, vaatteet, tuoreet makkarat, kalaruuat, juomat ja alkoholituotteet, joita varten oli monta hyllyllistä tilaa. Minun mielestäni viini- ja viskihylly vastaavat vähintään yhtä monipuolista hyllytarjontaa kuin Suomen Alkossa. Ostin pullon saksalaista valko- ja punaviiniä, joiden hinnat olivat 3,50 – 3,99€ väliltä, kaksi pulloa Weissbeeriä (valkoinen olut), ja salaattia mansikoiden kanssa. Kotiin viemisiksi sain myös viinipullonkäsittelytarvikkeita. Pääsiäisen vaikutus alkoi myös näkyä teemoina hyllyissä. 

Seurasin paikallisten poikien futistreenejä, ja täytyy todeta, että heillä on enemmän pallo hallussa siinä lajissa kuin suomalaisilla. He pelaavat päivittäin sitä harrastuksenaan. Myöhemmin iltapäivällä parin viinipullon jälkeen lähdin Rosenheimin keskustaan, jossa sain nauttia auringosta ja reissun ensimmäisestä gintonic-drinkistä jäiden kanssa. Iltapäivä jatkui samoissa merkeissä iltaan, johon mennessä oli kaatunut olutta, karpalovodkaa ja gintonikkeja. Olin niin hyvä asiakas, jotta tilasivat minulle taksin takaisin hotellille. Muutama tasoittava tuli otettua hotellin baarissa ennen nukkumaan menoa. Facebook-statuksesta otettu: ”i'm just wasted. honestly. i will goto my bed :D”

Sunnuntai 17.4.2011

Matka alkoi klo 06:20 sateisesta Helsingistä kohti Saksaa, Müncheniä, uusia seikkailuja. Bussikyyti vei suoraan kurvista Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lähtöselvitys oli terminaalissa yksi, joten menin tietysti ensin terminaaliin kaksi ihmettelemään turhaan. Lento lähti klo 09:05 toisin kuin oli Supersaverin e-lipussa, joka näytti 08:30. Parempi näin, koska ehdin pitää pidemmän kahvitauon.

Lentokoneessa oli ilmainen kahvi/tee tarjoilu ja päivän sanomalehti, muut palvelut maksoivat. Ostin neljän euron Sandels-bissen. SAS/Blue1-lentokoneissa niin kuin on Finnairillakin istuimet eivät ole isojen miesten paikkoja. Tällä kertaa kävi tuuri, jotta sain istua hätäuloskäyntiovien vieressä, kun kaikki paikat eivät olleet varattuja.

Ulos tullessa luulin, että lämmin ilma tulee suorastaan kasvoille, kun huhtikuussa pitäisi olla lähes kesäaika parhaimmillaan Etelä-Saksassa. Lentokentällä kuitenkin vielä tarvitsi takkia. Laukkujen poiminnan jälkeen siirryin S-Bahnin lippuautomaatille, jossa päivä lipun hinta on 9,90e. Otin S8-junan kohti Münchenin päärautatieasemaa Hauptbahnhofia. Juna kulkee päärautatieasemalle noin 40 minuutissa.

Hauptbahnhof näyttää varmasti moninkertaisen isommalta kuin Helsingin päärautatieasema. Siinä yhdistyvät lähes kaikki maanalaiset yhteydet, sisämaanyhteydet ja kansainväliset yhteydet muualle Eurooppaan. Saavuttuani Hauptbahnhofille oli huulipyöreänä, missä täällä pääsee pitkän matkan yhteyksille kohti Rosenheimiä. Saksalainen Deutsche Bahn (DB) yhtiön mies koitti selittää, että menet takaisin alas katsomaan. Hän oli väärässä. Pitkän matkan yhteydet löytyivät kiertämällä maanalaisten yhteyksien ulkopuolelta, Münchenin katutasolta. Oikea juna, jonka päätepysäkki on Salzburg, löytyi raiteelta viisi noin 500m suoran kävelyn jälkeen.

Junassa kuulutukset olivat enää ainoastaan saksan kielellä. Junalla näytti matkustavan myös enemmän paikallisia ihmisiä takaisin Münchenin lähialueelle. Viiden pysäkin jälkeen saavuin Rosenheimiin, joka on tämän reissun pääteasema minulle. Otin taksin kohti omaperäisellä teemalla varustettua luostarimaista hotellia San Gabrielea. Vastaanottoja saattoi minut omaan huoneeseeni, joka näytti todellakin erikoiselta.

Illalla kävin syömässä hotellin ravintolassa Ristorante Il Conventossa kananrintasalaatin saksalaisen oluen kanssa. Maistoin myös munkkien omaa talon puna- ja valkoviiniä, joita voisi juoda toisenkin kerran. Tutustuin myös alakerrassa olevaan viinikellariin.

Syötyäni sain seuraa paikallisesta ystävästäni, jonka kanssa teimme iltakävelyn Rosenheimin lähelle. Kävimme paikallisen lihateurastamon makkaroita, paikallista olutta (Bavarian beer), joista sain nauttia illan päätteeksi. Varsinkin makkaran kuorintatekniikat jäivät hyvin mieleen. Auringon laskiessa kuu valaisi tietä sen verran, ettei tarvinnut katuvaloja. Kaiken tämän jälkeen ei tarvinnut paljoa unesta kiinni päästäkseen.